Siirry pääsisältöön

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Ruokapata perhekeskuksen pöydässä

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita. 

Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli LAPEen jo edellisellä hallituskaudella. Paljon hyviä kokemuksia ja ketteriä kokeiluita on syntynyt. Seurakunnan lapsi- ja perhepalveluita on tarjottu yhä useammin siellä, missä perheet jo valmiiksi ovat eli erilaisissa yhteistoimintatiloissa kuten kauppakeskuksissa, kirjastoissa tai perheiden taloissa. Samalla on tutustuttu alueen muihin lapsi- ja perhepalveluihin ja -toimijoihin. Monilla alueilla on aiemmin ollut päällekkäistä ja samanaikaista toimintaa lapsille ja perheille. Tällaista päällekkäistä toimintaa on purettu ja samalla yhteistyön myötä perheitä on ohjattu eri toimintojen äärelle. Tieto muista toimijoista on lisännyt luontevasti yhdessä tekemistä.

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivat 17.12.2019. Suuntaviivojen mukaan toiminnan suunnittelu lähtee alueen asukkaiden tarpeista. Käsitys perheestä on laaja ja sen mukaan ihminen itse määrittelee, ketä hänen perheeseensä kuuluu. Tämä koskettaa myös yksineläjää, ja myös hänellä on perhe. Se voi olla lapsuusperhe tai vaikka ystävien joukko. Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen mukaan kaikki seurakunnan työntekijät tapaavat perheitä ja heidän valmiuksiaan kohdata erilaisia ihmisiä tulee vahvistaa. Kokonaisuudessaan perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivat ovat LAPE-ajattelun mukaisia.

Monissa kunnissa ja maakunnissa toimii perhekeskuksia. Perhekeskuksilla tarkoitetaan yhteensovitettua lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avuntarpeisiin vastaavaa palveluverkostoa, joka toimii kokonaisuutena. Perhekeskusverkoston tarkoituksena on, että jokainen lapsi, nuori ja perhe saa tarvitsemansa avun ja tuen viiveettä. Tavoitteena on, että avun ja tuen saanti varhentuu, tarpeisiin vastaaminen paranee, voimavarat vahvistuvat, autetuksi tuleminen mahdollistuu sekä osallisuuden tunne ja kohdatuksi tulemisen kokemukset vahvistuvat. Perhekeskustoimijoiden verkosto on monialainen ja siinä on seurakunnan lisäksi mukana mm. kunta- ja sotetoimijoita sekä järjestöjä. Perhekeskus toimii rakenteena lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamiselle sekä yhteisistä toimintatavoista ja käytännöistä sopimiselle. Tämän lisäksi alueella voi olla useita perheiden kohtaamispaikkoja.

Kun useita eri toimijoita toimii yhdessä, yhteisistä toimintatavoista, tavoitteista ja pelisäännöistä on hyvä sopia. Yhteistyösopimus toimii hyvänä sopimisen välineenä. Sopimuksia on jo käytössä esimerkiksi Etelä-Savon maakunnassa. Lisätietoa tästä saat Sari-Annika Pettiseltä, sari-annika.pettinen@evl.fi.

Sopimukset hyödyt: 

  1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat yhä useamman saatavilla
  2. Eri toimijat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen 
  3. Eri toimijoiden johto sitoutuu ja tietää, missä ollaan mukana 
  4. Tasavertaisuus eri toimijoiden välillä 
  5. Toimintojen yhteensovittaminen 
  6. Toimintakulttuurin muutoksen tuleminen näkyväksi 
  7. Henkilösidonnaisuudesta organisaatioiden väliseen rakenteelliseen sitoutumiseen 

Sari-Annika Pettinen
perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija
Kirkkohallitus 

Ville Kämäräinen
kasvatuksen työalajohtaja
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät
Lähetä kommentti
Lue lisää

Verkostoituminen synnyttää uutta ajattelua

Kun tapaat itsellesi vieraan yhteistyökumppanin ja hän kertoo sinulle uuden näkökulman tuttuun asiaan, kuinka reagoit? Tuntuuko uusi ajatus hämmentävältä tai ehkä jopa väärältä? Vai onko siinä jotain kiinnostavaa? Se, miten suhtaudut uuteen, erilaiseen ajatteluun, vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi yhteistyö uuden ihmisen kanssa muotoutuu.  Pysähdy hetkeksi miettimään, mikä uudessa näkökulmassa voisi olla kiinnostavaa ja kiehtovaa, varsinkin, jos huomaat näkökulman hieman ärsyttävän sinua.  Saatat huomata, että näkökulma auttaa sinua näkemään itsellesi tutun asian eri tavalla. Parhaimmillaan voi syntyä oivallusta, innostumista ja uuden oppimista. Tätä uuden näkemistä voi viedä vielä askeleen pidemmälle. Voit jakaa ajatuksen ja oivalluksen yhteistyökumppanillesi ja haastaa häntä hänen ajattelussaan. Näin vuorovaikutuksen kautta syntyy yhteisiä oivalluksia ja oppimista. Utelias ja kiinnostunut asenne toisen erilaista ajattelua kohtaan edellyttää luottamusta. Luottamusta taas syntyy s
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten puhua lasten, nuorten ja perheiden kanssa koronaviruksesta?

Koronavirus ja sen ympärillä oleva uutisointi voi herättää lapsissa, nuorissa ja perheissä monenlaisia pelkoja. Pelolla voi olla monia eri sävyjä ja asteita. Pelkäävän lapsen ja nuoren ajatuksia voi sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Pelottavia asioita ajatellessa pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelokas lapsi voi itkeä, piiloutua tai olla aggressiivinen. Pelko voi purkautua monin eri tavoin. Tällöin lapsi ja nuori kaipaa turvallista aikuista ja läheisyyttä. Vaikka pelko olisi ohimenevää, lasta tai nuorta ei saa jättää pelkonsa kanssa yksin. Pelkäävä lapsi tai nuori kaipaa aikuisen kokemusta ja turvaa tunteiden ilmaisulleen. Jakaessaan vaikean tunteensa vanhempansa kanssa, lapsi ja nuori saa varmuuden siitä, ettei ole hätää, ei ole vaarallista pelätä ja kaikista asioista sekä tunteista voi läheisilleen puhua. On tärkeää, että lapsi ja nuori saa ikätasonsa mukaisia
Lähetä kommentti
Lue lisää